Suhmura osa 3

Suhmurassa säkenöi!

Kevät juosta jollottaa ja niin myös Suhmuran henkilökunnan Kipinä-projekti. Tomi-Pekan hiihtokoulu innoitti useat meistä nauttimaan kevään hiihtokeleistä, mutta nyt lumien sulettua olemme taas keksineet uusia tapoja liikkua. Vesi virtaa koulun pihalla oppilaiden kaivamissa puroissa ja toisekseen opettajien kitusiin juomapulloista työpäivän aikana. Edellisestä blogikirjoituksesta on vierähtänyt jo tovi ja sen jälkeen on tapahtunut yhtä jos toista. Yhteisillä liikuntatuokioilla meillä on ollut zumbaa, pilatesta, kuntosaliharjoittelua, venyttelyä sekä palloilua.

Suhmuran zumbalijat, kuva: Jaana Palve-Karppanen

Zumbasta olimme puhuneet jo viikkotolkulla etukäteen ja zumba-päivänä olimmekin sonnustautuneet asianmukaisiin vermeisiin karnevaalitunnelmaan päästäksemme. Liekö ollut asun ansiota, mutta erityisesti Pasilla oli rytmi veressä ja lanteet letkeinä. Zumba-tuokion jälkeen valmentajamme Tomi-Pekka tutustutti meidät vielä pilatekseen, jossa jokainen joutui keskittymään oikeaan tekniikkaan ja nimenomaan keskivartalon lihasten aktivointiin ja hallintaan. Jokaiselta ne vatsalihakset lopulta löytyivätkin, jostain sieltä syvältä.

Kuntosalitreeniä kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Kuntosalilla ihmettelimme aluksi laitteita ja väkkyröitä ja pähkäilimme, että mitenkä päin sitä mihinkin asetutaan. Tomi-Pekan kuntosaliohjauksen jälkeen jokainen osasi ainakin asettua laitteisiin oikein päin ja saimmekin tehtyä tehokkaan kuntopiirityyppisen harjoituksen. Kuntosalikäyntimme oli oiva katsaus siihen, millaista lihaskuntoharjoittelu voisi olla ja saimme myös kirjallisena vinkkejä lihaskuntoharjoittelun aloittamiseen. Kuntosalin lihaskuntoharjoituksen jälkeen jatkoimme liikuntatuokiota vielä lyhyellä venyttelyhetkellä.

Rehtorin tyylinäyte kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Kuluvien viikkojen aikana teimme myös ruokavalion kartoitukset, eli jokainen merkitsi mahdollisimman tarkasti kaikki ruuat ja juomat noin kahden päivän ajalta. Useampi meistä pohti, että pääsiäisen ajalta ei ruokavalion kartoitusta uskalla tehdä, ettei valmentajamme saa pysyviä traumoja. Ruokavalion kartoitusten pohjalta Tomi-Pekka piti meille ravintoluennon. Saimme kehuja siitä, ettei kukaan ruokavalionsa suhteen aivan metsässä ollut, vaikkakin Jaana-rukka, joka rohkeana oli tehnyt rehellisen ruokavalion kartoituksen juuri pääsiäisen ajalta, meinasikin saada rehtoriltamme potkut Kipinä-rojektista.

Jaksaa, jaksaa.. kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Ruokavalion kartoituksista Tomi-Pekka veti yhteen sen, että meidän kaikkien pitäisi lisätä ruokavalioomme kasviksia ja veden juontia. Hän kehottikin pyrkimään siihen, että jokaisella aterialla tulisi olla edes jonkin verran kasviksia. Ravintoluennolta kolmena kulmakivenä terveyden ylläpitämiseen mieleen jäivät ruokailun normalisoiminen, tasaiset ateriarytmit sekä kasvisten lisääminen. Vaikkakin herkut ovat olleet opettajanhuoneessamme pitkälti pannassa, lienee ruokailun normalisointia se, että pääsiäisen jälkeen nautimme lähestulkoon hyvällä omallatunnolla Jaanan tuomista pääsiäisherkuista. Vaikka herkkuja syötiinkin, herkuttelun määrä oli huomattavasti aiempaa maltillisempi ja osa herkuista taisikin jäädä kokonaan syömättä. Ajanlaskussa ”ennen Kipinän alkua” näin ei olisi päässyt käymään. Erityisesti ateriarytmin tasoittamiseen moni meistä on kiinnittänyt huomiota ja se näkyy siinä, että useammalla meistä on pieniä (terveellisiä!) välipaloja, joita sitten voi välituntien aikana napata.

Joskin olimme kiinnittäneet huomiota riittävään veden juomiseen jo ennen ravintoluentoa, sai luento aikaan sen, että seuraavana päivänä yhdellä jos toisella oli mukanaan vesipullo. Pasi olikin ensimmäisen oppitunnin aikana juonut litran vettä, jonka jälkeen hän kuuli, että tunnissa vettä kannattaa nauttia ainoastaan noin kaksi desilitraa, koska suurempi määrä ei ehdi elimistöön imeytyä. No, tästäkin otettiin opiksi!

Kin-Ballia kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Viimeisimmällä liikuntatuokiolla meillä oli palloilua useammassa eri muodossa. Etukäteen jännitystä lisäsi se, että paikalla oli myös lehtitoimittaja ja -valokuvaaja. Ensin pelasimme lentopallon tyyppisesti Kin-Ballia jättiläispallolla. Tähän peliin pystyi jokainen osallistumaan ja yhteistyötä siinä tarvittiinkin. Peli on siitä hyvä, että myös ne, joilla oli lentopallosta epämiellyttäviä kokemuksia, olivat tästä pelimuodosta innoissaan. Olisipa mahtavaa saada joskus tulevaisuudessa hankittua myös koululle vastaavanlainen jättipallo, oppilaat olisivat varmasti mielissään. Yhteisen Kin-Ball-pelailun jälkeen osa meistä siirtyi ensin kokeilemaan squashia, tuttavallisemmin kössiä, ja osa jäi pelailemaan sulkapalloa. Mukavaa oli, että saimme kokeilla monelle uutta lajia, kössiä, mutta toisaalta jokainen pääsi pelaamaan myös tutumpaa sulkapalloa. Sulkapalloa pelatessa totesimme, että se voisi olla tulevaisuudessakin yksi yhteinen liikuntamuoto työkavereiden kanssa. Myös kössi sai omat puolestapuhujansa ja ainakin Anne totesi löytäneensä siitä uuden lajin. Palloillessa hiki virtasi ja jalat joutuivat koville, joten sen jälkeen oli mukava rauhoittua venyttelemään. Taivuttelimme toisiamme mitä erilaisimpiin asentoihin pareittain tehtävissä passiivisissa venytyksissä. Toisilla kiristyksiä oli enemmän, toiset olivat vetreitä kuin kumiukot.

Kin-Ballia kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Sulkapalloilun iloa kuva: http://www.rkuittinen.fi/

Lisääntyneen veden juonnin, terveellisten välipalojen ja muiden keskustelujen lisäksi Kipinä-projekti on innoittanut meitä tekemään uusia aluevaltauksia; Yksi on ostanut uuden polkupyörän, toinen aloittanut juoksuohjelman mukaan lenkkeilyn ja kolmas aamulenkkeilyn ennen työpäivää. Toisaalta emme ole unohtaneet hyötyliikuntaa ja eräskin kollega on hiki päässä tehnyt kevättä (ja kevätkuntoa) viskomalla lunta ympäri pihamaata. Nyt alkavat lumet olla sulaneet Joensuustakin, joten eiköhän pian keksitä taas uusia muotoja liikkua ja nauttia kesän tulosta.

Suhmurassa 22.4.2013,

Hanna Sarkkinen