HuHaa,HuHaa,HuHaa!
Hurahtiko Huhtaharju?
Piilevä (ja välillä näkyväkin) hulluus on aina ollut tämän työyhteisön
vahvuus. Kipinä-hankkeessa sitä taas saatiin esille ja opehuoneessa on ollut
havaittavissa iloinen ilmapiiri ja keskinäisen kehumisen kerhot ovat olleet
merkittävä kannustin omissa liikuntapyrkimyksissä.
Kun hanke alkoi helmikuussa ja kehno-ikä (ei
kirjoitusvirhettä)-mittaukset maaliskuussa, muutosvastarintaa oli ehkä hieman
aistittavissa. Mittaukset ja ohjaajien haastattelut ohjeineen ja vihjeineen
kuitenkin saivat sohvaperunankin innostumaan. Monelle hanke oli potku
takalistoon, varsinkin jos asui itseään vanhemmassa kehossa. Tästä
työyhteisöstä voi sanoa, että jos ’mielenikä’ olisi mitattu, moni joutuisi
’puodissa’ näyttämään paperit; sellainen tämä porukka on.
Yhteisö oli Kipinässä jaettu 3 ryhmään, joilla oli omien
toivomusten mukaiset liikuntamuodot. Mukana oli uusia lajeja, vanhojen
virittelyä ja normaalia kevyttä kilpailumeininkiä. Kaikki tapahtui kuitenkin
kannustavassa hengessä.
 |
| Kaikkensa antaneena! Kuva: Huhtaharju |
Moni ylitti, ainakin omasta mielestään, itsensä mm.
kipuamalla 12 metrisen seinän, lievän manauksen kera. Tarjolla oli siis iloista
hikeä, hikistä iloa, ähinää , puhketta, naurua, äänekästä naurua, mustelma
polvessa, haasteita ja uusien lajien ällistelyä.
 |
| Kärppänä ylös, huikea saavutu. Kuva: Huhtaharju |
Kevään aikana kokoonnuimme kaikki kahteen yhteiseen
tapahtumaan. Talvella touhusimme Laajavuoren maisemissa kisaillen ja ilakoiden
sekä uusia taitoja oppien. (Juttu Opettaja-lehdessä 16/2013) Vannoutunutkin
perinteisen hiihdon kannattaja sai innostuksen luisteluhiihtoon ja niin tuli
asiaa urheilukauppaan. Keväällä matka on taittunut Päijänteen jäällä
vauhdikkaasti.
Toinen yhteinen tapahtuma oli Laukaan Peurungassa, jossa
tarjolla oli monipuolista tekemistä: tanssia,
kuntosalia, sulkapalloa, curlingia, frisbee-golfia, kylpylää,
ja lopuksi ruokailu yhdessä. Ohjaajiemme Mikon ja Tommin taholta saimme hyvää
palautetta ja kannustusta. Eivät sentään numeroita antaneet!
Toukokuun toisella viikolla tuli taas testaaja laitteineen
ja totuuden hetki koitti. Mitä oli tapahtunut ? No hyvinhän tässä suurimmalle
osalle oli käynyt. Tulokset paranivat
lähes kautta linjan: Parhaimmillan kehon ikä laski jopa 12 vuotta.
Lihaskunnossa oli tapahtunut paranemista, ja se kirottu rasva-% oli laskenut.
Vaikka sulkisi pois ’testioppimisen’ , on hanke saanut työyhteisön nuorentumaan
ja innostumaan liikkumisesta jatkossakin. Kun hankehakemuksessa kysyttiin
esimiehen osallistumista ja sitoutumista asiaan, hän ilmoitti panevansa koko
painoarvonsa peliin. Nyt voidaan todeta, että hankkeen aikana hänen
painoarvonsa on selvästi vähentynyt (useita kiloja).
Entäs nyt? Kesän ajaksi moni on lupautunut liikkumaan
entistä enemmän tai ainakin saman verran. On toivottu, että samantyyppinen
toiminta voisi jatkua, vaikka ikuisesti, kuten joku to-tesi. On ollut tärkeää
huomata, ettei koko elämää tarvitse panna uusiksi, vaan tuloksia voidaan
saavuttaa pienilläkin muutoksilla ja päästä ehkä pysyvämpäänkin vaikutukseen.
Kuten eräs opettaja (-12v) totesi, että mitäs vuosista- tärkeintä on, että olo
on parantunut, ruokavalio terveellistynyt ja liikunnasta tullut iloinen osa
elämää monen vuoden tauon jälkeen.
 |
| Viimeiset fiilistelyt vanhalla koululla! Kuva: Huhtaharju |
Hyvä me!
Huhtaharjun koulun väki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti